maanantai, 16. marraskuu 2015

Maijan Statement

Maija Keräsen statement 13.11.2015 perjantai aamuyö.

Pyydettiin Artist Statement

 

Täytyi oikein sanakirjasta hakea. Pitkä oli lista. Lausunto, tiedonanto, ilmaisu, selostus, selvitys pankissa (tiliote)...

Ilman olisin englannin lyhyellä oppimäärällä kääntänyt Asema ?Ei asemaa minkäänlaista.

Vapaus ajankäytössä, itseilmaisussa, elämässä. NYT.

Tiliote miinuksella, ei apurahoitusta. Eläkeläisen kovasti verotetusta tulosta. Asuntovelkainen.

Työtilat, välineet, värit, pensselit, pohjat, liuottimet, kupari, paperit, työvälineet... Näyttelyiden pito, töiden rahtaaminen, matkat, kulut...

Kaikkea muuta pitäisi olla kuin kuvantekijä.

Kirjoittaja, tietokoneinsinööri, valokuvaaja.

¨Aika on rajallista, ja vihonviimeisenä Artist.

Aikaa vapaudelle, vaeltelulle, mietiskelylle, levolle, rauhalle, nukkumiselle myös.

Tärkeää itseilmaisu, elävä viiva, rytmi, liike, sommittelu, väri, pensselin käden jälki.

Ja tekemisen MOTIIVI. Tekemisen ILO, joka ei saa kadota.

Aika rientää, tikittää. Eikä riitä.

Trendeistä OUT, vaaditaan nuoruutta, neroutta, glitteriä, menestystä... Kaikki tässä heti ja hetkessä !

On kuin ruletissa: kelle ”arpajaisten” lottopotti lankeaa, arvoon arvaamattomaan nostetaan.

 

Summa summarum:

Tärkeintä vapaus, olla oma itse. Päätöksestä se vain on kiinni mitä arvottaa... Menneisyys, nykyisyys, tulevaisuus ?

 

”Elämän pituinen projektini maahanmuuttajista” rasismin ja vihapuheen vastaisuus-- monikulttuurisuuden ja suvaitsevaisuuden puolesta

 

Elän siis NYT-hetkeä , muistot matkassa, tulevaisuus tuntematon

'Kuin tähtien määrä, mittaamaton, kuolematon, määrittämätön... RAJATON'

Pienenä sanoin itseäni: Mai

'Mai on täällä,'

Siis Mai hei hei.

12243431_440076066196652_238033666111640Maija Keränen

torstai, 24. syyskuu 2015

Lasse Lyytikäisen juttu Koti-Kajaanissa 2013

Kuvataiteilija Maija Keränen käsittelee taiteessaan maahanmuuttajia, Koti-Kajaani 2.10.2013

 

Maija Keränen on tunnettu, tunnustettu ja tasokas vapaa kuvataiteilija. Hän kertoo, että hänen taiteensa keskeisin ja kiinnostavin aihe on aina ollut ihminen. Hän tuntee monia eri kansallisuuksia edustavia ihmisiä, Kajaanissa noin 30 eri kansallisuutta.

Maija toteaa olevansa avoin, puhelias ja kontaktia ottava, minkä vuoksi häneen on helppo tutustua. Bussipysäkkituttuja ovat esimerkiksi srilankalainen Silva, somalinainen Vihimo ja lukuisat muut – kahviloissa, torilla, maahamnuuttajien tiloissa, juhlissa, naapureina. Maija Keräsestä voi todeta, että hän on hyvin empaattinen, hän välittää ihmisistä ja ottanut maahanmuuttajien arjen ja ongelmat omakseen. Kun on kysymys maahanmuuttajista, hän heltyy ja omistautuu täydellisesti heille. Hän puhuu sen puolesta, että maahanmuuttajien tulee voida harjoittaa omaa kulttuuriaan, mikä on samalla paras mahdollisuus kototua ja tuo oman kulttuurinsa rikkauden myös valtaväestön keskuuteen.

Hän pitää etnisyydestä, niin asumisessa, ruassa kuin taiteessakin – omien töiden virikkeinä ja matkoilla. Aikomuksena on kuvata näitä ihmisiä ja kulttuureja kuvataiteellisin menetelmin: piirtäen, maalaten, metalligrafiikkana, valokuvin.

”Aloitin projektin ystäväni Kerttuli Sarrin avustuksella 4.2.2013 koulutusfirma Arrfman Consultingin tiloissa, jossa oli meneillään kotoutuskoulutusta eli suomenkielen opetusta maahanmuuttajille. Tilat sijaitsevat Raatihuoneen vieressä, Kainuun Sanomien entisissä tiloissa. Kotokouluttaja Kertulin tunneilla vieraillen seuraan suomen kielen opetusta, osallistun keskusteluihin, tutustun oppilaisiin ja luonnostelen taustalla. Minulla on mahdollisuus osallistua toimintaan arkipäivisin klo 9.00 – 16.00, miten vain sopii. Voin pitää myös taidetunteja, opiskelijoiden kulttuuritaustasta lähtien: leikkejä, värejä, rytmiä, iloa! Olen siis yhtä paljon saaja kuin antaja”, kertoo Maija.

”Olen saanut hyviä ystäviä ja tunnen joka päivä onnea, miten hienoja ja positiivisia ihmisiä. Koko maailma on Kajaanissa tullut syliini.”

Opiskelijolla on ollut joka kuukausi etnopäivä, päällään oman kulttuurin vaatteet, he tekevät oman kulttuurinsa ruokaa, esittävät lauluja, musiikkia ja tansseja. Erilaisuus näyttäytyy Maijalle suurena rikkautena, suvaitsevaisuutena ja ystävyytenä. Se on ”Väriä elämään” –projekti sananmukaisesti. Näistä luonnoksista hän sitten työstää kotonaan valmiita töitä tai myös mallien kotona. Ja ehkä jossain vaiheessa myös ulkomailla, kulttuuriympäristössä, mistä nämä ystävät ovat tulleet. Ming Zhangin kanssa Etelä-Kiinaan, Murat Sönmezin perheen mukana Turkin vuoristoon... haaveita on monia. Maija on innoissaan! Maijan projekti on myös kannanotto rasismia ja vihapuhetta vastaan, monikulttuurisuuden ja suvaitsevaisuuden puolesta.

Maijan tarkoituksena on saada Kainuu Helsingissä 2014 –vuoteen lisää tehdyksi ja projektia kuitenkin tämänkin jälkeen jatkaen. Hän on varannut Senaatintorilta oman kojun. Hänen näyttelypaikkoinaan ovat pääasiassa ilmaispaikat eli eivät kalliit galleriat. Työt ovat esillä siellä, missä ihmiset liikkuvat – kirjastot, kahvilat, ruokapaikat, maahanmuuttajien tilat, esim. Kaisaniemen gallergia ulkomaalaisille, suurlähetystöt, ulkomaat. Myös maahamuuttajille suunnatuissa koulutuksissa olevien oppilaiden värikkäitä töitä voisi olla mukana.

Maija Keränen toteutti maahanmuuttajia käsittelevän kuvatidenäyttelyn Eino Leino –talon Lystinurmella heinäkuussa 2013 ja kaikista malleina olleista oli ainakin yksi mustavalkoinen kuva mukana. Maijan oma taide on värikylläistä ja rikasta. Hän piirtää ja maalaa maahanmuuttajia rakkaudella, sellaisina kuin he ovat. Hänen esillä olleet öljyvärimaalauksensa tuovat mieleen rikkaan itämaisen tai afrikkalaisen aihepiirin ja värimaaliman.

Avajaistilaisuus oli täynnä väkeä. Avajaisten yhteyteen hän oli kutsunu maahanmuuttajaystäviään, jotka tanssivat, lauloivat ja rummuttivat – ja valloittivat riemastuttavilla esityksillään yleisön, joka villiintyi suoranaiseen hurmokseen. Tilaisuudessa tanssi syyrialainen nuorukainen ja kongolaiset naiset lauloivat ja tanssivat afrikkalaisissa kuoseissaan.

Maija kiittelee maahanmuuttajia, joihin on ollut niin helppo ja hauska tutustua. Sellaista aitoutta ja ihmisenä oloa hän juuri kaipaa. Hän sanoo olevansa rakastunut kaikkiin mamuihin. Kiitokset menevät myös maahanmuuttajien opettajille, että hän on saanut vierailla ja osallistua opetukseen. Myös maahanmuuttajaperheille, joiden luona hän on vieraillut, kuvataiteilija Pertti Ohtoselle ystävällisyydestä ja kehystämisavusta sekä nuorelle opettajalleen Simolle, jonka tehtävänä on ollut päivittää Maija 2000-luvulle.

Ja vielä näyttelyn avajaisjärjestelyistä hän kiittää karismaattista lämmintä ihmistä Kerttuli Sarria, jonka kautta hän sattumalta tähän joutui. Kerttuli haali näyttelyyn esiintyjät, organisoi kimppakyyditykset ja oli kaikessa mahdollisessa mukana. Tarjoilukin hoitui nyyttäreinä etnohegessä.

”Iloa, riemua, väriä ja ystävyyttä, sitä saa mitä hakee. Olen ollut onnellinen näistä ihmisistä.”

Maija Keränen asuu todellisessa kulttuurikodissa, jonka seinille hän on koonnut omia ja lukuisten muiden kuvataiteilijoiden teoksia.